Toimiva vuorovaikutus on luottamuksen perusta

Vuorovaikutus ja psykologinen turvallisuus kulkevat käsi kädessä. Ilman toista ei ole toista. Kyse on paljon enemmästä, kuin viestin tai informaation välittämisestä. Parhaimmillaan kommunikaatio on jakamista ja yhteiseksi tekemistä.

Hyvinvoiva ja terve työyhteisö on kommunikoiva työyhteisö

Yhdessä tekemisen merkitys on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Etätyö, uudet vuorovaikutustavat ja -kanavat eivät helpota tiimityötä, päin vastoin. On tärkeää, että jokainen pystyisi täysimääräisesti olemaan osa huipputiimiä ajasta ja paikasta riippumatta. Se on mahdollista, mutta vaatii kovasti työtä.

Vuorovaikutus edellyttää kohtaamista ja läsnäoloa

Siinä missä ryhmä on joukko ihmisiä, joilla jokaisella on oma agenda, tiimiläiset kokevat kuuluvansa yhteen ja tekevänsä töitä yhteisen mission eteen. Toimiva vuorovaikutus luo yhteyttä ja yhteyden vahvistuessa myös haavoittuvuuteen perustuva luottamus ja psykologinen turvallisuus lisääntyvät. Siksi vuorovaikutuksen ytimessä on kollega, alainen, esimies - toinen ihminen.

Vuorovaikutus

Vuorovaikutus ja käyttäytymistyylit liittyvät toisiinsa

Kyse on kommunikaatiosta ja sen merkityksestä. Suomen kielessä kommunikaatio on lainasana, samalla tavalla kuin niin monessa muussakin kielessä. Sillä on monia merkityksiä, kuten jakaminen ja yhteiseksi tekeminen. Eli kyse on jostain paljon syvemmästä kuin vain tiedon välittämisestä.

Käyttäytymistyylit liittyvät vahvasti kommunikaatioon, eli jakamiseen ja yhteiseksi tekemiseen. Itseasiassa kommunikaatio saa monet kasvonsa juurikin sen takia, että olemme erilaisia, käyttäydymme ja toimimme eri tavoin. Kyse on luontaisesta moninaisuudesta, joka tulee näkyväksi eri toimintatyylien kautta.

Erilaiset toimintatyylit näkyvät tavassamme olla yhteydessä toistemme kanssa. Viimekädessä vuorovaikutus, eli tapamme kommunikoida kertoo meidän syvimmistä tarpeistamme, arvoista ja uskomuksista, sekä ajatuksista ja tunteista.

Ja juuri tässä on Everything DiSCin idea ja ydin. Jotta keskinäinen vuorovaikutus, kommunikaatio olisi rakentavaa ja hedelmällistä, meidän tulisi tietää ja tuntea kenen kanssa olemme tekemisissä. Käytännössä kyse on siis yhteisestä kielestä, eli viimekädessä siitä, ymmärrämmekö toisiamme.

Ja tätä kaikkea voi harjoitella – harjoitus tekee mestarin, ja myös tässä, mestari harjoittelee aina.

Ota yhteyttä

Kerromme lisää vuorovaikutustyökaluista!

Info

Lue lisää alkuperäisestä DiSC-profiilista.

Vuorovaikutustaidot ovat ratkaisevassa asemassa rakennettaessa luottamusta

Työelämä on kehittymässä suuntaa, jossa yksilökeskeinen viestintä ei enää riitä. Sitoutuminen, vastuullisuus ja itseohjautuvuus edellyttävät syvempää ihmistenvälistä yhteyttä, mikä mahdollistaa mm. aidon luottamuksen (vrt. confidere) ja rakentavat konfliktit (vrt. confligere).

Kommunikaatio ja luottamus

Luottamus, joka perustuu ennustettavaan käyttäytymiseen ei edellytä syvällisempää ihmisten välistä kohtaamista.

Aito luottamus sen sijaan rakentuu autenttisuuden, haavoittuvuuden varaan. Se edellyttää, että osapuolet tuntevat toisensa, mikä on mahdollista vain oman elämän jakamisen ja asioiden yhteiseksi tekemisen kautta.

Niin kauan kuin työelämässä keskitytään vain vuorovaikutustaitoihin yksilön näkökulmasta, jää työelämän keskeiset haasteet, kuten sitoutumisen puute ja työyhteisöjä raastavat ristiriidat ratkaisematta. Mikäli vuorovaikutus nähdään kommunikaationa, lisää se automaattoisesti yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyys puolestaan toimii parhaana mahdollisena alustana ratkaista joskus ylitsepääsemättömältäkin tuntuvia työelämän haasteita.

Kommunikaation syvin olemus on luottamus. Näin siksi, että kommunikaatio on syvimmältään jakamista ja yhteiseksi tekemistä.

Vuorovaikutus ja sitoutuminen

Kaikki riippuu lopulta kommunikaatiosta, olipa kyse yhteisestä missiosta ja visiosta tai niihin sitoutumisesta. Aito kommunikaatio tekee asioita yhteisiä ja mahdollistaa näin niihin sitoutumisen riippumatta siitä, olemmeko aina asioita samaa mieltä. Näin sitoutuminen ei ole jotain, mitä pitää ulkoa päin synnyttää tai vahvistaa. Sitoutuminen on yhteisöllisyyden seuraus. Haluan kuulua tähän yhteisöön, haluan edistää yhteisen päämäärän toteutumista.

Kommunikaatio ja konfliktit

Kommunikaation osapuolet ovat samalla puolella. Sama koskee konflikteja. Näin konflikteista saadaan rakentavia ja uutta luovia sen sijaan, että ne olisivat repiviä ja ajaisivat osapuoli erilleen. Rakentava konflikti on edelleen konflikti, mutta sen osapuolet iskevät yhdessä (vrt. confligere). Rakentavassa konfliktissa ei isketä toisiaan vastaan, vaan osapuolilla on yhteinen vihollinen, jokin asia, joka estää meitä kulkemasta tehokkaasti kohti yhteistä missiosta.

Rakentavat konfliktit ovat tiukkaankin tiukempia ”vääntöjä”, joissa otetaan mittaa siitä, kumman ehdotus tai toimintamalli on parempi. Lopputulos ei ole perinteinen konsensus, vaan parhaimmillaan jotain sellaista uutta, mihin kumpikaan osapuoli ei olisi yksinään kyennyt.

Toimiva vuorovaiktus mahdollistaa työyhteisön toiminnan

Yhteisöllisyys ja yhteisöt ovat ihmisen olemassaololle ja toiminnalle välttämättömiä prosesseja ja rakenteita.

Työyhteisön toimivuus määrittyy pitkälti sen perusteella, onko sen jäsenillä aito halu olla osa työyhteisöä.

Työyhteisöön kuuluminen tulee todeksi kommunikaation ja ennen kaikkea kommunikaatiohalukkuuden kautta. Kommunikaatiohalukkuus ei ensisijaisesti ole taitoa kommunikoida, vaan halua jakaa ja tehdä yhteiseksi, mikä puolestaan rakentaa yhteisöllisyyttä. Kaikessa yksinkertaisuudessaan, siinä on sen salaisuus.

Rakenna aitoa luottamusta

Luottamuksen merkitys kasvaa. Kyse on aidosta, haavoittuvuuteen perustuvasta luottamuksesta, mikä mahdollistaa psykologisen turvallisuuden.
Lue lisää

Vahvista konfliktikyvykkyyttä

Hyvin toimivan tiimin perustaitoihin kuuluu kyky ratkaista ongelmia. Se on mahdollisita, jos tiimiläiset ovat samalla puolella ja heillä on yhteinen päämäärä.
Lue lisää