Pelkoja päin, valmentaja!

Coaching-prosessi pyrkii kehittämään valmennettavan itsetuntemusta ja kykyä toteuttaa omaan potentiaaliaan. Kehitys ei ole kuitenkaan helppoa tai mutkatonta, ja siihen saattaa liittyä voimakasta vastustusta. Q.Motion-nimistä valmennusyritystä pyörittävä Ira Lange kertoo, miksi epävarmuuden ja pelon kohtaaminen on avainasemassa coaching-prosessissa, niin valmennettavan kuin coachinkin kannalta.

 

Itsensä johtaminen lähtee omista arvoista

 

Lange on toiminut johtotehtävissä kouluttajana ja valmentajana yli 20 vuotta. Työssään hän puhuu itsensä johtamisen ja mielen ketteryyden merkityksestä. Työympäristön hektiset muutokset ja lisääntyneet vaatimukset ovat tehneet näistä taidoista ajankohtaisia.

 

”Itsensä johtaminen on tietoiseksi tulemista omasta itsestään. Se vaatii reflektiota ja perustuu lopulta jokaisen omille arvoille”, Lange määrittelee.

 

Mielen ketteryydellä hän taas viittaa kykyyn ja uskallukseen toimia rohkeasti erilaisissa ympäristöissä. Siinä on kyse ajattelutavoista, uskomuksista ja arvoista. Henkisesti kypsä ihminen on ketterä sekä ajattelussaan että toiminnassaan.

 

Uskalla olla epävarma ja avoin

 

Omien arvojen selvittäminen ja henkisen joustovaran kasvu vaativat sukeltamista omalle epämukavuusalueelle. Reflektiivisessä prosessissa on väistämättä läsnä epävarmuus, eikä sitä vastaan kannata pyristellä. Päinvastoin.

 

“Kutsun sitä epävarmuudessa lepäämisen rohkeudeksi, kun ei voi tietää, mitä toinen ajattelee, mutta silti avoimesti heittäytyy ja katsoo mihin se johtaa, tuli sitten konflikti tai ei. Epävarmuudessa lepäämisestä syntyy aina jotakin uutta ja mielenkiintoista”, Lange summaa näkemyksensä.

 

Pelkojen kohtaaminen kasvattaa

 

Avoimessa vuorovaikutuksessa joutuu usein kasvokkain omien pelkojensa kanssa. Suurin “persoonan teroitus” liittyy Langen mukaan juurikin omien pelkojen tutkimiseen, sillä erityisesti pelot estävät meitä toteuttamasta itseämme ja olemasta todellisesti läsnä myös toisille.

 

Esimerkkinä tästä Lange käyttää omaa nähdyksi tulemisen pelkoaan. ”Kehooni patoutunut pelko alkoi tuntua niin pahalta, että siihen oli pakko havahtua. Tajusin, että pelkäsin tulevani nähdyksi, vaikka ulospäin en siltä vaikuttanutkaan. Pelko esimerkiksi esti minua puhumasta tietyissä tilanteissa.”

 

Lange näkee pelkojen tiedostamisen ensiaskeleena muutokseen. “Pelko on lahja ja se kutsuu meitä kasvuun”, hän toteaa. ”Omien varjojen tutkiminen tekee ihmisestä nöyremmän. Se inhimillistää.”

 

Muiden auttaminen vaatii coachilta itsereflektiota

 

Inhimillistyminen on olennaista myös coachin työn kannalta. Tietoisuus omista estoista auttaa kohtaamaan valmennusprosessiin liittyvät haasteet.

 

Itsensä kehittäminen ja vanhasta ulos kasvaminen saattavat aiheuttaa valmennettavassa voimakastakin vastustusta. Hän voi esimerkiksi olla kiinni haitallisissa uskomuksissa, kuten Muut haluavat aina voittaa minut jollain lailla tai Muilla on ketunhäntä kainalossa.

 

Langen mielestä tällaisissa tapauksissa on ensiarvoisen tärkeää, että coach on selvillä omista peloistaan. Ellei näin ole, hänen omat rajoitteensa estävät menemästä lähelle valmennettavaa. Silloin auttaminen ei ole mahdollista ja valmennettavan kehittyminen estyy.

 

”Coachin on oltava itsereflektoiva ja pyrittävä itsensä kehittämiseen. Se on vastuullista oman työn kannalta.” Lange kokee, että oman potentiaalin vapauttaminen resonoi myös muissa: ”Jos uskaltaa nähdä omat sutensa, kykenee kutsumaan toisissa esiin lahjakkuutta”.

 

 

Lue, miten Everything DiSCin avulla voi parantaa itsetuntemusta ja vuorovaikutusta muiden kanssa.

 

 

teksti: Anne-Mari Ala-Kuha

kuva: Anna Dammert