Hyvää kesää ystävät,
Hyvän kesän toivotuksia on aina ollut ilo toivotella. Ja usein varsin kevein mielin. Nyt tuossa toivotuksessa on aika erilainen sointi, tai klangi, kuten tavataan joissain piireissä sanoa. Siinä on enemmän syvyyttä ja merkityksellisyyttä, mutta ehkä myös epävarmuutta. Korona ei ole ohi, vaan kuten Hesarin haastattelema ylilääkäri Asko Järvinen totesi: ”kesä on virusepidemian välirauha”. Mitä kesän jälkeen, sitä ei tiedä kukaan, paitsi että työttömiä on enemmän ja velan määrä on kasvanut järkyttävästi.
Kesällä on merkitystä. On aika erilaista käydä yhtenä rintamana paikkaamaan koronan aiheuttamia vahinkoja ja taklaamaan sen mahdollista toista aaltoa, jos takana on hyvä kesä. Sopivasti lämmintä ja lepoa, hyvää ruokaa ja ystäviä, kivaa tekemistä ja rauhallista oleilua. Siis sellainen lähes täydellinen.
Elämä ei kuitenkaan aina ole niin auvoista, kuin toivoisi. Kesä tuo mukanaan usein koko kattauksen, niin hyvässä kuin pahassa. Tästä huolimatta uskallan nostaa esiin yhden asian, joka on lähellä, mutta usein täysin tavoittamattomissa. Ja se on aika. Suomen kielessä aika tarkoittaa lähes aina vain yhtä asiaa, sellaista, joka kulkee vääjäämättä eteenpäin ja aiheuttaa siksi monen moista haastetta. Usein sitä on vain liian vähän, tai ainakin siltä se meistä tuntuu.
Muinaisessa Kreikassa aika ei tarkoittanut vain yhtä asiaa. Sieltä on peruja vielä nykyäänkin käytössä oleva sana ”kairos”. Puhutaan kairos-hetkistä, sellaisista, jotka jättävät jälkensä, joilla on merkitystä, havahduttavat ja ovat siksi merkityksellisiä koko elämän kannalta. Ja sellaisia hetkiä haluan toivottaa sinulle juuri nyt. Olkoon tämä kesä meille kaikille eheytymisen ja palautumisen aikaa niin, että voimme vielä vuosienkin jälkeen todeta, että se kesä oli hyvä kesä!
Hyvää kesää sinulle ja kaikille läheisillesi!
Sami
