Palaute työpaikalla: tunnista harmaa alueesi

Tämä on kolmas osa juttusarjasta, jossa Mehiläinen Jyväskylän työterveyspsykologi Anu Siika-aho bloggaa työyhteisöjen vuorovaikutushaasteista ja antaa neuvoja vuorovaikutuksen kehittämiseksi.

 

Puhetta palautteesta

Työelämän vuorovaikutukseen liitetään usein palaute tai sen vähyys. Tästä keskustellaan paljon työterveyspsykologien vastaanotoilla, kertoo Anu. ”Kannattaa opetella tunnistamaan oma harmaa alueensa palautteen kannalta: tästä haluaisin kuulla lisää, tästä ansaitsen kuulla lisää!” Jos ei kukaan anna sinulle palautetta, muista ainakin itse antaa itsellesi sitä, Anu neuvoo. Saadaksesi palautetta päivittäin, tee itsellesi selväksi oman työsi tavoite, mitä olet sen eteen konkreettisina tekoina tehnyt ja havaitse tekemäsi teot. Tämän päivän työelämässä eilen suunniteltu ei välttämättä toteudukaan tänään suunnitelman mukaisesti. ”Havaitse se, mitä olet kuitenkin tänään tehnyt, älä harmittele toteutumatonta suunnitelmaasi.  DiSC auttaa ihmisiä hahmottamaan millaista palautetta erityyppiset ihmiset tarvitsevat toimiakseen.”, Anu korostaa.

 

Klikkejä selitetään liikaa kemialla

 

”Työyhteisön hakaukset johtuvat usein siitä, että asioita tehdään eri tavalla, ja koskaan ei keskustella siitä, miksi asiat tehdään eri tavalla. Yhteinen ymmärrys ja tavoite alkaa hämärtyä, tilanne tulehtuu ja asioista tulee helposti henkilökohtaisia.”

”Työyhteisöissä saatetaan ajatella, että ’niiden tyyppien kemiat eivät vain kohtaa ja se siitä`. Ihmisten annetaan tehdä tulkintoja toisistaan, levitelläkin niitä vapaasti. Tämä siltikin, että organisaatioilla pitäisi olla vastuu siitä, millaista työkäyttäytymistä hyväksytään. DiSC on oikeastaan apuväline oppia sydämen sivistystä, ottaa vastuuta omista teoista ja tulkinnoista ja ymmärtää toisia”, kertoo Anu.

 

Millaista uudenlaista ymmärrystä DiSC-analyysi voi työyhteisöön tuoda?

 

”DiSC havainnollistaa, että meissä kaikissa on kaikkia puolia. Sen avulla voi oppia työkaverista lisää ihmisenä. DiSC-analyysin avulla löytyy myös sanoja työntekijän ja organisaation arvoista tai arvoristiriidoista keskusteluun. Arvot eivät ole mitään ylimaallista, vaan jokapäiväisessä toiminnassa ja sanavalinnoissa konkretisoituvia tekoja. Jos en työyhteisössä uskalla sanoa ääneen ajattelemiani asioita, niin on tärkeää miettiä, mikä estää minua sanomasta asioita?

”Kieli on voimakas väline työelämässä. Sanat saavat aikaan fyysisiä reaktioita. Työelämässä käyttämäämme kieltä pitää olla lupa tarkastella kriittisesti ja hyväksyvästi. Koen että DiSC-malli on erinomainen apuväline kuvaamaan ja selkeyttämään kielen ja käyttäytymisen välistä yhteyttä.

 

Anun vinkit toimivaan vuorovaikutukseen työyhteisössä

 

  1. Harjoittele tunnistamaan oma vuorovaikutustapasi ja kerro siitä muillekin.
  2. Puhukaa työssä välillä siitä, millaisia ollaan, ei vain siitä mitä tehdään.
  3. Pitäkää vanhojen työtapojen vuosisiivous säännöllisesti, mitä uutta omaksutaan, mikä vanha saa lähteä, miten suunnitelmia seurataan.
  4. Epävirallinen kahvittelukin voidaan nähdä tavoitteellisena tilanteena, jossa kaikilla on tilaa sanoa sanottavansa työstä.
  5. Erityisesti kasvuyrityksessä on tärkeää kiinnittää huomiota tiedonkulkuun – jos ennen riitti, että tieto kulki omistajalta asiakaspalveluun, se ei välttämättä enää riitäkään. Firman kasvaessa tarvitaan säännönmukaisuutta ja uusia rutiineja.
  6. Ota tavaksesi antaa itse itsellesi palautetta. Huomaa tekemäsi työt ja kommentoi itsellesi tärkeitä saavutuksia.

 

 

 

Mehiläinen Työelämäpalvelut päätti ottaa käyttöön Everything DiSC -vuorovaikutustyökalut osaksi työhyvinvointia edistäviä palveluitansa.
Keväällä 2017 joukko Mehiläisen työterveyspsykologeja sertifioitui käyttämään alkuperäisiä DiSC-profiileja.

 

Sarjan ensimmäisen ja toisen jutun voit lukea täältä

 

Mehiläiset löydät täältä